Kulunut vuosi 2014—15 on ollut erikoinen maalausvuosi. Uuden maalauskielen löytyminen on ollut niin suuri asia, että sitä on täytynyt maistella pitkään. Vuosi onkin kulunut maalauspohjien valmistamisessa. Innostuin opintojen aikaan isojen maalauspohjien tekemisestä. Halusin myös tehdä pohjat antaumuksella, perinteisiä menetelmiä käyttäen. Niinpä olen saanut nuuhkia jänisliiman hieman tunkkaista tuoksua ja ihailla sillä liimatun pellavakankaan kimaltelua. Keittelin useita kertoja liiman, pellavaöljyn, liidun, titaanivalkoisen seosta. Tavoitteena oli hieman huokoinen ja väriä itseensä imevä pinta. Jokaista kerrosta odottelin pari viikkoa sen kuivumista. Monet viikot vierähti ilman että ehdin työstämään seuraavia kerroksia. Nyt alkaa olla erikokoisten pohjien kokoelma olla valmis ja painetta maalaamiseenkin on kertynyt mukavasti.
Samassa tilanteessa – pohjia on, odottamassa sitä käynnistävää hetkeä… tulis jo.